koukku

Substantiivi

1. hook, hitch

   kaarrettu ja väkämäinen metallinen (joskus puinen) esine (jota käytetään erilaiseen ripustamiseen, kalan pyydystämiseen ym.)

   “kävelykepin koukku”

2. hook, fishhook

   ongenkoukku tai muu kalastuksessa käytettävä

   “Onki ilman koukkua ei ole kalastusväline.”

3. hook

   ripustuskoukku, vaatenaula

4. hook, crochet

   nostokoukku

5. narrative, hook, hitch, crochet

   vetokoukku

   “Toyota Corolla koukulla”

6. cedilla, hook

   nyrkkeilyssä koukkulyönti

   “Vasen koukku puree, joskus myös oikea.”

7. a medieval unit of taxation originally corresponding to one farm or homestead

   houkutin, esimerkiksi tarinan alussa kerronnallinen huomion kiinnittäjä, joka innostaa lukemaan pidemmälle

8. catch, trick

   poliisi

   “Katso, tuolla koukut kyttää!”

9. addiction

   yhtä tilaa vastannut veroyksikkö Suomessa ennen 1400-lukua

10. police, police officer

    sedilji