raja

Substantiivi

1. border, a worn out object, boundary, frontier, something worn, limit, line line or frontier area separating political or geographical regions, line, bound, confine

   se, mihin jokin muu konkreettinen tai kuviteltu asia loppuu, ja mistä toinen alkaa

2. limit, bound, e.g. when a value must stay within a range

   se, mihin yksi hallinnollinen alue loppuu, ja mistä toinen alkaa

   “Äärimmäisellä rajalla kaikki päättyy.”

3. line exterior limit of a figure