köli

Substantiivi

1. keel

   • laivan tai veneen pohjassa sijaitseva uloke, evä tai palkki, joka vakauttaa pituussuuntaista kulkua erityisesti purjeveneissä ja tuulisissa olosuhteissa

     “Purjeveneissä tarvitaan suhteellisesti paljon korkeampi köli kuin isoissa aluksissa purjeiden suuren tuulipinnan ja siitä aiheutuvan väännön vuoksi.”