evä

Substantiivi

1. fin, fin of a marine animal

   (anatomia) ruumiinosa, jonka avulla kala työntää itseään eteenpäin tai pitää asentonsa vakaana

   “Kalan evistä parittomia ovat selkä-, perä- ja pyrstöevä.”

2. fin

   vedessä tai ilmassa kulkevan aluksen rungosta lähtevä uloke, joka tuottaa nostetta tai lisää vakautta

   “Köli on vedenalainen aluksen pitkittäisuuntainen evä.”