luku

Substantiivi

1. number, number abstract entity used to describe quantity, figure, in mathematics, a concept such as a natural number, rational number or real number

   numeroista koostuva määrän kertova esitys

   “100 on luku.”

2. number, count, quantity, quantity a number indicating how many of something there are

   lukumäärä, sen määrittäminen

   “ottaa luku”

3. chapter, head count

   osa joihin kirjan teksti on jaettu

   “Tässä kirjassa on viisi lukua.”

4. number, chapter one of the main section into which the text of a book is divided, one of the main part in a legal statute

   kieliopillinen kategoria, joka kertoo sanan ilmaisemien asioiden määrästä

   “Yksikkö ja monikko ovat suomen kielen kieliopilliset luvut.”

5. century, reading

   yhdyssanojen jälkiosana ilmaisee vuosikymmentä tai vuosisataa

   “1950-luku vuodet 1950–1959”

6. read, reading, studying

   tietojen käsittely niitä muuttamatta; tietojen hakeminen muistista, lukeminen, prosessia varten

   “vain luku”

7. reading, chapter division in a legal statute, number, figure, quantity, chapter, century, read

   lukutapahtuma, varsinkin yhdyssanan alkuosana, viittaa lukemiseen tai opiskeluun

   “Lehden luvun voi tehdä nykyään netissä.”

8. number the state of being singular, dual or plural

   number the state of being singular, dual or plural