kaksikko

Substantiivi

1. twosome, two, duet, duo, pair, doublet, twin, dyad group of two, two similar or closely related objects, entities etc., or a group of two people, not necessarily related in any way

   kahden asian, esimerkiksi kahden ihmisen, kahden miehen tai kahden naisen, muodostama kokonaisuus

   “Kaksikko käveli katua kohti kotia.”

2. dual, dual number grammatical number of a noun marking two of something

   duaali; kieliopillinen luku, substantiivin tai adjektiivin muoto, jota käytetään, kun puheena olevia asioita on täsmälleen kaksi. Esiintyi sekä uralilaisessa että indoeurooppalaisessa kantakielessä, mutta on kadonnut tai lähes kadonnut useimmista kielistä. Esiintyy kuitenkin vielä sloveniassa, saamessa ja samojedikielissä, rajallisesti austronesialaisissa kielissä ja venäjässä.

3. double, twayblade, tandem, duo, dual

   kaksikoiden (vanhentunut ) suvun kasvi

4. twayblade orchid of the former genus Listera }}