yläpohja

Substantiivi

1. roof

   • rakennuksen ylimmän kerroksen yläpuolisen rakenteen muodostama rakennusosa, johon ullakottoman rakennuksen vesikaton tukirakenteet ja eristeet voidaan laskea kuuluvaksi

2. floor

   • rakennuksen ylimmän kerroksen yläpuolisen rakenteen muodostama rakennusosa, johon ullakottoman rakennuksen vesikaton tukirakenteet ja eristeet voidaan laskea kuuluvaksi

3. top

   • rakennuksen ylimmän kerroksen yläpuolisen rakenteen muodostama rakennusosa, johon ullakottoman rakennuksen vesikaton tukirakenteet ja eristeet voidaan laskea kuuluvaksi

4. building

   • rakennuksen ylimmän kerroksen yläpuolisen rakenteen muodostama rakennusosa, johon ullakottoman rakennuksen vesikaton tukirakenteet ja eristeet voidaan laskea kuuluvaksi

5. envelope

   • rakennuksen ylimmän kerroksen yläpuolisen rakenteen muodostama rakennusosa, johon ullakottoman rakennuksen vesikaton tukirakenteet ja eristeet voidaan laskea kuuluvaksi

6. uppermost

   • rakennuksen ylimmän kerroksen yläpuolisen rakenteen muodostama rakennusosa, johon ullakottoman rakennuksen vesikaton tukirakenteet ja eristeet voidaan laskea kuuluvaksi

7. ceiling

   • rakennuksen ylimmän kerroksen yläpuolisen rakenteen muodostama rakennusosa, johon ullakottoman rakennuksen vesikaton tukirakenteet ja eristeet voidaan laskea kuuluvaksi