vanhin

Substantiivi

1. elder, elder e.g. village elder

   eräissä kulttuureissa arvovaltainen etnisen tai alueellisen väestöryhmän päällikkö

   “Heimon vanhimmat kokoontuivat pohtimaan, miten karkulaiset saataisiin kiinni.”

2. dean

   eräissä kirkkokunnissa vanhimmiston jäsen

   “Koska suurin osa vanhimmista oli estyneinä, päätettiin vanhimmiston ko­koontumista siirtää kahdella viikolla eteenpäin.”