umlaut

Substantiivi

1. diacritical mark

   • erityisesti germaanisissa kielissä tapahtuva vokaalien muutos takavokaaleista etuvokaaleiksi sanaa taivutettaessa

     “Useiden ruotsin sanojen monikkomuodoissa tapahtuu umlaut, esimerkiksi man ~ män, fot ~ fötter.”

2. ¨

   • erityisesti germaanisissa kielissä tapahtuva vokaalien muutos takavokaaleista etuvokaaleiksi sanaa taivutettaessa

     “Useiden ruotsin sanojen monikkomuodoissa tapahtuu umlaut, esimerkiksi man ~ män, fot ~ fötter.”

3. vowel

   • erityisesti germaanisissa kielissä tapahtuva vokaalien muutos takavokaaleista etuvokaaleiksi sanaa taivutettaessa

     “Useiden ruotsin sanojen monikkomuodoissa tapahtuu umlaut, esimerkiksi man ~ män, fot ~ fötter.”

4. ä

   • erityisesti germaanisissa kielissä tapahtuva vokaalien muutos takavokaaleista etuvokaaleiksi sanaa taivutettaessa

     “Useiden ruotsin sanojen monikkomuodoissa tapahtuu umlaut, esimerkiksi man ~ män, fot ~ fötter.”

5. ö

   • erityisesti germaanisissa kielissä tapahtuva vokaalien muutos takavokaaleista etuvokaaleiksi sanaa taivutettaessa

     “Useiden ruotsin sanojen monikkomuodoissa tapahtuu umlaut, esimerkiksi man ~ män, fot ~ fötter.”

6. ü

   • erityisesti germaanisissa kielissä tapahtuva vokaalien muutos takavokaaleista etuvokaaleiksi sanaa taivutettaessa

     “Useiden ruotsin sanojen monikkomuodoissa tapahtuu umlaut, esimerkiksi man ~ män, fot ~ fötter.”