syy-seuraussuhde

Substantiivi

1. causal

   • syyn ja seurauksen välinen suhde; kahden asian suhde, jossa toinen asia aiheuttaa toisen asian, jolloin toinen asia on syy ja toinen seuraus

     “Syy-seuraussuhteiden osoittaminen tutkimuksen keinoin edellyttää kokeellista tutkimusasetelmaa. (jyu.fi)”

2. relationship

   • syyn ja seurauksen välinen suhde; kahden asian suhde, jossa toinen asia aiheuttaa toisen asian, jolloin toinen asia on syy ja toinen seuraus

     “Syy-seuraussuhteiden osoittaminen tutkimuksen keinoin edellyttää kokeellista tutkimusasetelmaa. (jyu.fi)”

3. causation

   • syyn ja seurauksen välinen suhde; kahden asian suhde, jossa toinen asia aiheuttaa toisen asian, jolloin toinen asia on syy ja toinen seuraus

     “Syy-seuraussuhteiden osoittaminen tutkimuksen keinoin edellyttää kokeellista tutkimusasetelmaa. (jyu.fi)”

4. causality

   • syyn ja seurauksen välinen suhde; kahden asian suhde, jossa toinen asia aiheuttaa toisen asian, jolloin toinen asia on syy ja toinen seuraus

     “Syy-seuraussuhteiden osoittaminen tutkimuksen keinoin edellyttää kokeellista tutkimusasetelmaa. (jyu.fi)”