suukappale

Substantiivi

1. mouthpiece part of any device that functions in or near the mouth

   suutin

2. mouthpiece, embouchure

   (musiikki) vaskipuhaltimen tai puupuhaltimien se osa, joka on kosketuksissa soittajan huuliin tai aivan lähellä huulia

   “Huulia vasten asetettu vaskipuhaltimien suukappale johtaa huulissa muodostetun värähtelyn soittimen putkeen.”