sopimuksentekorikkomus

Substantiivi

1. violation in the conclusion of a contract

   • Tuottamuksen muoto, jossa sopimuksesta neuvotteleva sopijapuoli ei todellisuudessa aiokaan tehdä sopimusta. Korvausvelvollisuus ei synny, vaikka sopijapuoli keskeyttää neuvottelut syytä ilmoittamatta, mutta toisen kuluja voi joutua korvaamaan, jos esimerkiksi pyytää urakasta tarjouksia selvittääkseen hintatasoa, mutta aikomatta tehdä sopimusta kenenkään tarjoajan kanssa. Käsitettä ei käytetä eikä määritellä lainsäädännössä, vaan se on oikeustieteessä luotu instituutio.