sanka

Substantiivi

1. a handle for carrying, particularly one that is relatively thin but stiff, e.g. made of metal wire or another similar material

   kannettavaan esineeseen molemmista päistään kiinnitetty kädensija, kannin t. kannike

   “Sangon sangat painoivat sormet turraksi kun raahasin vettä kaksinkäsin.”

2. temple, arm of spectacles

   riippulukon kannake

   “Murron tekijä oli katkaissut lukon sangan voimapihdeillä.”

3. temple, arm

   silmälasinsanka us. mon.

   “Monokkelisssa on toisinaan sanka tai aisa.”