saareke

Substantiivi

1. an islet, a small island, especially an artificial one and/or one that is close to a larger land mass

   jonkin ympäröimä siitä erottuva asia; enklaavi

   “metsäsaareke”

2. island entity surrounded by other entities that are very different from it

   alue, joka on joka puolelta tien ympäröimä, esim. se alue, jonne jalankulkijat jäävät odottamaan liikennevalojen vaihtumista, jos eivät ehdi kävellä koko suojatien yli yksien vihreiden valojen aikana

3. kitchen island

   keittiösaareke