särkeä

Verbi

1. to break, shatter, smash cause to break into two or more pieces

   rikkoa, hajottaa palasiksi

   “Matti ja Maija särkivät ikkunan heittämällä siihen lumipallon.”

2. to be sore, ache

   jomottaa, tuntua pidempään kuin hetkellisesti aistittavana kipuna

   “Hammastani särkee taas.”