säännös

Substantiivi

1. provision, provision clause in a statute determining what is obligatory, allowed or prohibited, a specific rule that arises from the lexical content of a statute

   säädöksen tekstistä ilmenevä yksittäinen käsky, kielto tai lupa

   “Laissa oleva säännös on se, mitä lain tekstillä määrätään, ja sen voi tapauskohtaisesti tulkita syntyvän yhdestä tai useammasta lainkohdasta. Yhdessä lainkohdassa voi olla yksi tai useampi säännös.”