risti

Substantiivi

1. cross

   • muodostelma, jossa kaksi osaa kulkevat toistensa poikki

   • ristikkäisistä osista muodostuva kristinuskon symboli

   • antiikin aikana käytetty teloitusväline

     “Rikolliset tuomittiin ristille.”

   • veikkauksessa rasti

     “yksi risti kaksi”

   • taakka, vaikeus, vaiva, vastoinkäyminen

     “Jokaisella on ristinsä kannettavana.”

2. clubs

   • ristikkäisistä osista muodostuva kristinuskon symboli

3. club

   • ristikkäisistä osista muodostuva kristinuskon symboli

   • tavallisen korttipakan maa, symboli ♣

   • taakka, vaikeus, vaiva, vastoinkäyminen

     “Jokaisella on ristinsä kannettavana.”

4. sharp

   • antiikin aikana käytetty teloitusväline

     “Rikolliset tuomittiin ristille.”

   • nuottikirjoituksessa korotusmerkki, ylennysmerkki (♯)

   • taakka, vaikeus, vaiva, vastoinkäyminen

     “Jokaisella on ristinsä kannettavana.”

5. dagger

   • typografinen merkki †, jolla merkitään: viitettä, suomen kielessä lähes käyttämätön; jumalanpalveluksessa kohtaa, jossa pappi tekee ristinmerkin tai jonkun kuolinpäivää tai sukupuuttoon kuollutta taksonia

   • taakka, vaikeus, vaiva, vastoinkäyminen

     “Jokaisella on ristinsä kannettavana.”