riimu

Substantiivi

1. scratch, rune

   riimukirjain

   “Keski-Euroopan ja Skandinavian germaaniset kansat loivat omat riimukirjaimet vuoden 200 vaiheilla jKr.”

2. halter, rune letter, rune

   juova, naarmu, viilto, raaputus (josta "riimun" merkitys "riimukirjain" eli "raaputettu kirjain")

3. chain

   hevosen kiinnisitomisessa käytettävä hihnoista ja soljista tehty laite, tallipäitset

4. halter horse's headgear

   (arkikieltä) teräsketju, kettinki

   “Kuorma sidottiin riimuilla.”

5. the larger mesh of a trammel

   (kalastus) riimuverkon isompisilmäinen verkko