rihma

Substantiivi

1. thread, thread long, thin and flexible form of material

   yksinkertainen ohut säie

2. hypha, hyphae, thread

   säiemäinen sienen solu

3. palp segmented sensory organ in some arachnids

   (historia) kiihtelys

   “Maksuksi rihma oravia.”

4. hypha

   pitkäsiima

   “Turskan pyyntiin käytettiin rihmaa, jossa oli koukkuja tuhatmäärin.”

5. longline

   jäniksen ja riekon pyyntiin käytetty ansalanka

   “Oli pari riekkoa tarttunut rihmaan.”