rakovalkea

Substantiivi

1. A type of open fire where the fire burns in a crack between two large logs, the fire burns slowly yet warmly.

   kahden päällekkäin tai kahden rinnakkain ja kolmannen näiden päälle sovitetun kelopuisen yl. pitkähkön pölkyn väliin sytytetty tuli

   “Pitkään palavan rakovalkean lämmössä ovat monet kokeneet retkeilijät yöpyneet.”