puhujapöytä

Substantiivi

1. lectern

   • puhetta pidettäessä käytettäväksi tarkoitettu korkeahko ja kapea pöytä, jossa on tavallisesti puhujaa kohti loivasti kallistettu ylätaso, jolle puhuja voi tarvittaessa laskea esityksessään tarvitsemansa aineiston, ja usein myös tason alla hylly, jolla voidaan säilyttää muuta puheen aikana mahdollisesti tarvittavaa materiaalia

2. speaker

   • puhetta pidettäessä käytettäväksi tarkoitettu korkeahko ja kapea pöytä, jossa on tavallisesti puhujaa kohti loivasti kallistettu ylätaso, jolle puhuja voi tarvittaessa laskea esityksessään tarvitsemansa aineiston, ja usein myös tason alla hylly, jolla voidaan säilyttää muuta puheen aikana mahdollisesti tarvittavaa materiaalia