poikkeus

Substantiivi

1. exception, anomaly deviation from a rule or from what is regarded as normal

   säännöstä tai määräyksestä tehty erivapaus tai poikkeava menettely; tavanomaisesta poikkeava seikka

   “Kirjastojärjestöt vaativat kirjastoille poikkeuksia tekijänoikeuslainsäädäntöön.”

2. anomaly, abnormality, exception, deviant, outlier something or someone that is strange or unusual

   eräissä ohjelmointikielissä virhetilanteen hallintaan käytettävä keino ohjelman pysähtymisen estämiseksi

3. exception