piippu

Substantiivi

1. pipe, tobacco pipe smoking gear

   väline, jolla voi käyttää tupakkaa, myös muita päihteitä polttamalla, jotta niiden sisältämät kemikaalit imeytyisivät hengityskanavasta elimistöön: tupakkapiippu

   “polttaa piippua”

2. chimney, barrel metallic tube, as of a gun, smokestack, from which a projectile is discharged

   rakenne, jonka kautta savu poistuu tulipesästä ulos: savupiippu

   “Katolla on piippu.”

3. barrel, savupiippu, pipe, chimney, smokestack

   tuliaseen osa: pitkulainen putki, joka osaltaan tarkentaa ammuksen suuntautumista aiottuun kohteeseensa

   “katsoa aseen piippuun”