panteismi

Substantiivi

1. pantheism

   • oppi, jonka mukaan kaikki olevainen ja jumala ovat sama. Panteismin jumala on persoonaton ja ääretön, joten jumalan lisäksi ei voi olla muuta todellisuutta.

     “Eräät panteismin suunnat korostavat, että on vain luonto, jota kutsutaan jumalaksi.”