pätevyys

Substantiivi

1. competence, competency

   se, että on pätevä, osoittaa kykyä selviytyä jstkin tai kykyä kyetä jhkin

   “Uuden opettajan pätevyys oli kyseenalainen.”

2. qualification attributes that help someone get a job, etc.

   se, että jokin pätee, jokin pitää paikkansa

   “Esimerkki osoittaa periaatteen pätevyyden esimerkkitapauksessa.”

3. validity state of being valid, or evaluating to true regardless of input values

   oikeustoimen oikeudellinen teho