oikeustulkki

Substantiivi

1. legal

   • oikeudenkäyntiin osallistuva, lakimiestutkinnon suorittanut henkilö, joka avustaa asianosaisen ja tuomarin välistä kanssakäymistä kääntämällä eri kielillä käytäviä keskusteluja.

     “Suomessa oikeustulkilta ei vaadita vielä oikeustieteellistä tutkintoa, mikä saattaa kuitenkin heikentää asianosaisen oikeusturvaa oikeudenkäynnissä. Suomesta kyllä löytyy muutama pätevä oikeustulkki, jolla on sekä oikeustieteen maisterin tutkinto (OTM) että filosofian maisterin tutkinto (FM).”

2. interpreter

   • oikeudenkäyntiin osallistuva, lakimiestutkinnon suorittanut henkilö, joka avustaa asianosaisen ja tuomarin välistä kanssakäymistä kääntämällä eri kielillä käytäviä keskusteluja.

     “Suomessa oikeustulkilta ei vaadita vielä oikeustieteellistä tutkintoa, mikä saattaa kuitenkin heikentää asianosaisen oikeusturvaa oikeudenkäynnissä. Suomesta kyllä löytyy muutama pätevä oikeustulkki, jolla on sekä oikeustieteen maisterin tutkinto (OTM) että filosofian maisterin tutkinto (FM).”