nominalismi

Substantiivi

1. nominalism

   • käsitys, jonka mukaan universaalit ovat olemassa vain niminä, eivät todellisin olioina

     “Nominalismin piirissä luovuttiin jo antiikin ajoista lähtien vallinnesta käsityksestä, jonka mukaan käsitettävyys olisi maailman objektiivinen ominaisuus.Mäkinen, Virpi. Keskiajan aatehistoria. Näkökulmia tieteen, talouden ja yhteiskuntateorioiden kehitykseen 1100–1300-luvuilla. Atena. Jyväskylä. 2003. ISBN 951-796-310-6: s. 38”