murtua

Verbi

1. break

   • mennä rikki, särkyä - usein tietystä kohdasta

2. crack

   • mennä rikki, särkyä - usein tietystä kohdasta

   • to crack become debilitated by psychological pressure; yield under interrogation

   • to crack change rapidly in register

3. break down

   • mennä rikki, särkyä - usein tietystä kohdasta

   • to break down, fall to pieces to be emotionally devastated

4. fracture

   • mennä rikki, särkyä - usein tietystä kohdasta

5. fall to pieces

   • mennä rikki, särkyä - usein tietystä kohdasta

   • to break down, fall to pieces to be emotionally devastated

6. break off

   • mennä rikki henkisesti, esim. paineen alla, murtua henkisesti