momentti

Substantiivi

1. moment

   • voiman momentti, mekaaninen suure, joka kuvaa voiman ja momenttivarren (vaikuttava matka) tulona syntyvää vääntövaikutusta

     “Voiman momentti on matkan ja voiman tulo.”

   • lakikirjassa pykälän alakohta

     “Työsopimuslain 7 luvun 2 §:n 2 momentissa säädetään kielletyistä irtisanomisperusteista.”

2. phase

   • voiman momentti, mekaaninen suure, joka kuvaa voiman ja momenttivarren (vaikuttava matka) tulona syntyvää vääntövaikutusta

     “Voiman momentti on matkan ja voiman tulo.”

3. point

   • voiman momentti, mekaaninen suure, joka kuvaa voiman ja momenttivarren (vaikuttava matka) tulona syntyvää vääntövaikutusta

     “Voiman momentti on matkan ja voiman tulo.”

4. element

   • voiman momentti, mekaaninen suure, joka kuvaa voiman ja momenttivarren (vaikuttava matka) tulona syntyvää vääntövaikutusta

     “Voiman momentti on matkan ja voiman tulo.”

5. torque

   • lakikirjassa pykälän alakohta

     “Työsopimuslain 7 luvun 2 §:n 2 momentissa säädetään kielletyistä irtisanomisperusteista.”

6. subsection

   • eräänlainen jakaumasta määritelty tunnusluku