minun

Pronomini

1. I

   • ; genetiiviä vaativan yksipersoonaisen verbin epätäydellinen subjekti

     “Minun täytyy nyt mennä.”

   • ; substantiivinen muoto, joka ilmaisee puhujalle kuuluvaa -verbin jälkeen

     “Tämä kynä on minun. (ilmaisee omistusta itsenäisesti)”

2. my

   • ; attributiivinen muoto, joka ilmaisee puhujalle kuuluvaa -verbin jälkeen tai ennen sitä, tämän toimiessa attribuuttina pääsanaan kuuluu possessiivisuffiksi

     “Tämä on minun kynäni. (ilmaisee omistusta attribuuttina)”

   • ; substantiivinen muoto, joka ilmaisee puhujalle kuuluvaa -verbin jälkeen

     “Tämä kynä on minun. (ilmaisee omistusta itsenäisesti)”

3. mine

   • ; substantiivinen muoto, joka ilmaisee puhujalle kuuluvaa -verbin jälkeen

     “Tämä kynä on minun. (ilmaisee omistusta itsenäisesti)”