mato

Substantiivi

1. worm

   • johonkin eläinkunnan matomaiseen pääluokkaan kuuluva matelemalla liikkuva raajaton eläin

   • vanhahtava, muinaissuomalainen kaunisteluilmaus kyylle

2. maggot

   • kokoon kääriytynyttä matoa muistuttava selkärankaisten pikkuaivojen keskiosa

   • itsestään leviävä ohjelma, joka pyrkii leviämään verkon välityksellä

3. tilde

   • osaava henkilö, joka taitaa jonkin asian hyvin

     “Hän on aika mato matikassa.”