kuulustelu

Substantiivi

1. examination

   • tilaisuus, jossa henkilöä kuulustellaan jostakin asiasta; erityisesti poliisin suorittama

     “Nainen on kuulustelussa tunnustanut syyllisyytensä ja hänet on pidätetty.”

   • examination, especially one done in person, e.g. oral examination

2. interrogation

   • tilaisuus, jossa henkilöä kuulustellaan jostakin asiasta; erityisesti poliisin suorittama

     “Nainen on kuulustelussa tunnustanut syyllisyytensä ja hänet on pidätetty.”

3. questioning

   • tilaisuus, jossa henkilöä kuulustellaan jostakin asiasta; erityisesti poliisin suorittama

     “Nainen on kuulustelussa tunnustanut syyllisyytensä ja hänet on pidätetty.”