kantautua jnnek asti (äänestä), olla korvin kuultavissa
“Huutosi kuului tänne saakka.”
liittyä jhk, olla ominaista jllek; olla osa jtak
“Ehkä tuo kuuluu uhmaikään.”
kantautua jnnek asti (äänestä), olla korvin kuultavissa
“Huutosi kuului tänne saakka.”
liittyä jhk, olla ominaista jllek; olla osa jtak
“Ehkä tuo kuuluu uhmaikään.”
kantautua jnnek asti (äänestä), olla korvin kuultavissa
“Huutosi kuului tänne saakka.”
kantautua jnnek asti (äänestä), olla korvin kuultavissa
“Huutosi kuului tänne saakka.”
liittyä jhk, olla ominaista jllek; olla osa jtak
“Ehkä tuo kuuluu uhmaikään.”
olla jkn omistuksessa
“Kenelle tuo kirja kuuluu?”
~ akt. part. pr. y. gen.: ilmaisee, että lauseen tekijän tekeminen on yleisessä tiedossa
“Hän kuuluu olevan rikas.”
olla merkityksellistä jklle, koskea jkta
“Se ei kuulu sinulle.”
liittyä jhk, olla ominaista jllek; olla osa jtak
“Ehkä tuo kuuluu uhmaikään.”
olla jkn omistuksessa
“Kenelle tuo kirja kuuluu?”
olla merkityksellistä jklle, koskea jkta
“Se ei kuulu sinulle.”
liittyä jhk, olla ominaista jllek; olla osa jtak
“Ehkä tuo kuuluu uhmaikään.”
(yksipersoonainen) ~ inf. pitää, täytyä
“Sinun kuuluu tehdä se näin.”
liittyä jhk, olla ominaista jllek; olla osa jtak
“Ehkä tuo kuuluu uhmaikään.”
liittyä jhk, olla ominaista jllek; olla osa jtak
“Ehkä tuo kuuluu uhmaikään.”
liittyä jhk, olla ominaista jllek; olla osa jtak
“Ehkä tuo kuuluu uhmaikään.”
liittyä jhk, olla ominaista jllek; olla osa jtak
“Ehkä tuo kuuluu uhmaikään.”
(yksipersoonainen) ~ inf. pitää, täytyä
“Sinun kuuluu tehdä se näin.”