kukoistus

Substantiivi

1. flower

   • kukoistaminen; tila, jossa jokin on elinvoimaisimmillaan, parhaimmillaan, kauneimmillaan, menestyksensä huipulla

     “Hän oli kerännyt omaisuuden ostamalla huonosti johdettuja yrityksiä ja nostamalla ne uuteen kukoistukseen.”

2. heyday

   • kukoistaminen; tila, jossa jokin on elinvoimaisimmillaan, parhaimmillaan, kauneimmillaan, menestyksensä huipulla

     “Hän oli kerännyt omaisuuden ostamalla huonosti johdettuja yrityksiä ja nostamalla ne uuteen kukoistukseen.”

   • heyday

3. bloom

   • kukoistaminen; tila, jossa jokin on elinvoimaisimmillaan, parhaimmillaan, kauneimmillaan, menestyksensä huipulla

     “Hän oli kerännyt omaisuuden ostamalla huonosti johdettuja yrityksiä ja nostamalla ne uuteen kukoistukseen.”