koura

Substantiivi

1. fist, fist hollow of the hand

   pivo, kämmen ja sormet yhtenä kokonaisuutena jonkin vastaanottamiseen tai poimimiseen yhdellä kädellä, käden kämmenpuoli

2. grapple, grab mechanical device for taking hold of something

   kookas, vahvaotteinen käsi

   “Kivet kääntyvät kangella tai paljain kourin, kun on voimaa ja riuskat otteet.”

3. grapple, fist

   jonkin laitteen osa, jolla tartutaan esineisiin ja siirretään niitä

   “Koura tarttuu puuhun, terä katkaisee sen, tiltti kallistuu ja koura avautuu kun puu siirretään pinoon.”