kostautua

Verbi

1. to backfire, cost, be costly fail in a manner that brings down further misfortune

   saada, tulla huonoja seurauksia kostona laiminlyöntien, varomattomuuden, huolimattomuuden tms. vuoksi

   “Moni jätti tänä vuonna hakematta passia, mutta se voi kostautua – näissä neljässä tilanteessa tarvitset virallisen henkilötodistuksen (yle.fi)”