koputus

Substantiivi

1. knock, knocking

   koputtamisen toteutus ja siitä syntyvä ääni

   “Ovelta kuului koputusta.”

2. call waiting

   puhelimessa äänimerkki, joka ilmoittaa puhelun aikana toisen puhelun tulosta; tämän toiminnan tuottama palvelu

   “Tämä puhelin tukee monia toimintoja, kuten koputusta, soitonsiirtoa ja neuvottelupuheluita.”