koputus

Substantiivi

1. knock

   • koputtamisen toteutus ja siitä syntyvä ääni

     “Ovelta kuului koputusta.”

2. knocking

   • koputtamisen toteutus ja siitä syntyvä ääni

     “Ovelta kuului koputusta.”

3. call waiting

   • puhelimessa äänimerkki, joka ilmoittaa puhelun aikana toisen puhelun tulosta; tämän toiminnan tuottama palvelu

     “Tämä puhelin tukee monia toimintoja, kuten koputusta, soitonsiirtoa ja neuvottelupuheluita.”