kipinä

Substantiivi

1. spark

   palamisessa tai hankauksessa (ilmaan) vapautuva pieni hehkuva kappale

   “Nuotiosta nousi kipinöitä.”

2. spark, radio operator

   virike, heräte, kiihoke, yllyke

   “Hän sai siitä kipinän ryhtyä yksityisyrittäjäksi.”

3. tent heater supervision duty

   hiven, rahtu

   “Viimeinenkin toivon kipinä sammui.”