Suomi
Englanti
kiille
Substantiivi
- enamel
ryhmä silikaatteihin lukeutuvia mineraaleja, joille on yhteistä yksi erittäin etevä lohkosuunta, mistä syystä kiilteet lohkeavat helposti ohuiksi läpikuultaviksi liuskoiksi. Kiilteiden kidejärjestelmä on monokliininen, ja niiden kiteet ovat muodoltaan kuusikulmaisia liuskaryppäitä. Kiilteistä yleisin on biotiitti eli musta kiille, josta tunnetaan myös muunnos nimeltä vermikuliitti
sama kuin hammaskiille
- mica
sama kuin hammaskiille
Katso myös
Liittyvät sanat
Sanakirja perustuu Wikisanakirjan artikkeleihin, jotka ovat lisensoitu CC-BY-SA-lisenssillä.
