keskivokaali

Substantiivi

1. central vowel

   • vokaali, jota äännettäessä kielen selän rajaama suuväylän kapein kohta on suun keskiosassa: suomen kielessä e ja i, jotka ovat äänteellisesti lähempänä etu- kuin takavokaaleita, mutta ovat vokaalisoinnun suhteen neutraaleja, mikä ilmenee siten, että ne voivat esiintyä kumpienkin yhteydessä, mutta keskenään esiintyessään liittyvät etuvokaaleihin