kertoma

Substantiivi

1. narration, account

   imperfekti

2. factorial

   fakulteetti, n:n kokonaisluvun kaikkien lukujen tulo

   “Kolmen kertoma 3! on 1·2·3 eli kuusi.”

3. simple past, imperfect

   kerronta, kertomus

   “Ne korutont on kertomaa.”