kansanrunous

Substantiivi

1. folk poetry

   • kansan keskuudessa jo varhain syntynyt esityksellinen ja kerronnallinen sanallinen perinne, joka ilmenee mm. kertomarunoissa, saduissa, tarinoissa, lauluissa ja itkuvirsissä

     “Suomen kansanrunoutta laajimmillaan edustaa muistiin merkitty Kalevala.”

2. folk

   • kansan keskuudessa jo varhain syntynyt esityksellinen ja kerronnallinen sanallinen perinne, joka ilmenee mm. kertomarunoissa, saduissa, tarinoissa, lauluissa ja itkuvirsissä

     “Suomen kansanrunoutta laajimmillaan edustaa muistiin merkitty Kalevala.”

3. poetry

   • kansan keskuudessa jo varhain syntynyt esityksellinen ja kerronnallinen sanallinen perinne, joka ilmenee mm. kertomarunoissa, saduissa, tarinoissa, lauluissa ja itkuvirsissä

     “Suomen kansanrunoutta laajimmillaan edustaa muistiin merkitty Kalevala.”

4. folklore

   • kansan keskuudessa jo varhain syntynyt esityksellinen ja kerronnallinen sanallinen perinne, joka ilmenee mm. kertomarunoissa, saduissa, tarinoissa, lauluissa ja itkuvirsissä

     “Suomen kansanrunoutta laajimmillaan edustaa muistiin merkitty Kalevala.”