kammio

Substantiivi

1. chamber, chamber enclosed space, cell, vault

   pieni huone, koppi, suljettu tila

   “munkin kammio”

2. chamber, cell room in a monastery for sleeping one person, crankcase, ventricle, cell, vault

   suljettu tila laitteen sisällä

   “moottorin kampikammio”

3. ventricle one of the lower chambers of the heart

   sydämen osa; aivojen osa (yksi neljästä aivokammiosta)

   “Vasen eteinen ja oikea kammio.”