kaatua

Verbi

1. fall

   • menettää hallittu tasapaino; mennä ympäri tai kyljelleen; läikkyä astian reunojen yli

     “Pihakoivu kaatui myrskyssä.”

   • saada surmansa sodassa

   • mennä konkurssiin, mennä nurin

     “Yrityksiä on kaatunut ennätysvauhtia.”

   • lopettaa toimintansa normaalista poikkeavalla tavalla

2. fall down

   • menettää hallittu tasapaino; mennä ympäri tai kyljelleen; läikkyä astian reunojen yli

     “Pihakoivu kaatui myrskyssä.”

   • lopettaa toimintansa normaalista poikkeavalla tavalla

3. tumble

   • menettää hallittu tasapaino; mennä ympäri tai kyljelleen; läikkyä astian reunojen yli

     “Pihakoivu kaatui myrskyssä.”

   • lopettaa toimintansa normaalista poikkeavalla tavalla

4. fall over

   • menettää hallittu tasapaino; mennä ympäri tai kyljelleen; läikkyä astian reunojen yli

     “Pihakoivu kaatui myrskyssä.”

5. collapse

   • menettää hallittu tasapaino; mennä ympäri tai kyljelleen; läikkyä astian reunojen yli

     “Pihakoivu kaatui myrskyssä.”

   • lopettaa toimintansa normaalista poikkeavalla tavalla

6. spill

   • menettää asemansa tai valtansa

     “hallitus kaatui”

7. crash

   • lopettaa toimintansa normaalista poikkeavalla tavalla

   • to crash

8. fail

   • lopettaa toimintansa normaalista poikkeavalla tavalla

9. come to nought

   • lopettaa toimintansa normaalista poikkeavalla tavalla

10. frustrated

    • lopettaa toimintansa normaalista poikkeavalla tavalla

11. capsize

    • to capsize, keel over

12. keel over

    • to capsize, keel over