humala

Substantiivi

1. hop

   • hamppukasvien heimon monivuotinen köynnöskasvi (), yleinen oluen mauste, jona käytetään humalan emikukinnoista saatavaa humalajauhoa, (yleisesti) mikä tahansa humalien () suvun kasvi

2. drunkenness

   • humalatila, juopumus, alkoholin vaikutuksen alaisena olo, alkoholista johtuva myrkytystila

     “Hän oli aivan humalassa.”

3. intoxication

   • humalatila, juopumus, alkoholin vaikutuksen alaisena olo, alkoholista johtuva myrkytystila

     “Hän oli aivan humalassa.”