harja

Substantiivi

1. brush

   • harjaamiseen, hankaamiseen tai vastaavaan tarkoitettu esine, jossa on harjakset

     “hiusharja, hammasharja, tiskiharja, vaateharja”

   • osa, joka siirtää virtaa liikkuvaan kontaktiin

2. broom

   • varrellinen lakaisutyökalu, jossa varren päässä on harjakset

     “katuharja”

   • osa, joka siirtää virtaa liikkuvaan kontaktiin

3. mane

   • eläimen pitkähkö karvoitus päässä ja kaulalla

     “Hevosen harja peittää hevosen niskaa.”

   • osa, joka siirtää virtaa liikkuvaan kontaktiin

4. comb

   • kanalinnun päälaen heltta: kukonharja

   • osa, joka siirtää virtaa liikkuvaan kontaktiin

5. cockscomb

   • kanalinnun päälaen heltta: kukonharja

   • osa, joka siirtää virtaa liikkuvaan kontaktiin

6. crest

   • kanalinnun päälaen heltta: kukonharja

   • korkein kohta, huippu, laki, harjanne

     “vuoren harja, mäen harja, aallon harja, vaon harja”

   • osa, joka siirtää virtaa liikkuvaan kontaktiin

7. ridge

   • korkein kohta, huippu, laki, harjanne

     “vuoren harja, mäen harja, aallon harja, vaon harja”

   • harjakaton korkein kohta; rakennustöiden vaihe jolloin rakennus on lopullisessa korkeudessaan vesikatto asennettuna

     “Nuohooja seisoi katon harjalla.”

   • osa, joka siirtää virtaa liikkuvaan kontaktiin

8. chine

   • korkein kohta, huippu, laki, harjanne

     “vuoren harja, mäen harja, aallon harja, vaon harja”

   • osa, joka siirtää virtaa liikkuvaan kontaktiin

9. arête

   • korkein kohta, huippu, laki, harjanne

     “vuoren harja, mäen harja, aallon harja, vaon harja”

   • osa, joka siirtää virtaa liikkuvaan kontaktiin