etuoikeus

Substantiivi

1. privilege, privilege particular benefit, prerogative, advantage, or favor, a right enjoyed by some but not others

   oikeus saada tai tehdä jotain ennen muita, oikeus jollaista ei ole muilla tai kaikilla

2. privilege rare or fortunate opportunity

   syntyperän tai omien valintojen aiheuttama tilanne, jossa henkilö on vähemmän syrjitty kuin muut

   “Hoikkien etuoikeus tarkoittaa sitä, että lihaviin kohdistuu sellaista syrjintää ja sellaisia arjen hankaluuksia, jota laihat ja normaalipainoiset eivät kohtaa (is.fi)”

3. franchise preferential right or privilege officially granted by a government, especially for exploiting a market or a resource on exclusive basis

   franchise preferential right or privilege officially granted by a government; especially for exploiting a market or a resource on exclusive basis