ergatiivisuus

Substantiivi

1. ergativity

   • se, että kielessä kohdellaan transitiivilauseen objektia ja intransitiivilauseen subjektia samalla tavalla (esim. joissain kielissä esiintyvät "metsästäjältä tappoi susi" -tyyliset rakenteet merkityksessä 'metsästäjä tappoi suden' [objekti "susi" samassa sijamuodossa kuin subjektina lauseessa "susi nukkuu"] tai "metsästäjä tappoi suden ja putosi jokeen" -tyylisten lauseiden tulkitseminen niin, että susi putosi jokeen eikä metsästäjä)