epäjumala

Substantiivi

1. false, A false god., god, idol

   uskonnollisen tai hengellisen palvonnan kohde, jonka puhuja ei usko omaavan sellaisia ominaisuuksia, joiden perusteella sitä olisi aiheellista pitää todellisena jumaluutena

   “Minä en halua palvella pakanoiden epäjumalia.”

2. An idol image representing a false god.

   ylenpalttisen ihailun tai tavoittelun kohde

   “Raha on hänen epäjumalansa.”