elää

Verbi

1. to live, live, be alive

   olla syntymän ja kuoleman välisellä ajalla; olla biologisesti elossa

   “Mannerheim eli vuosina 1867–1951.”

2. live, to live

   asua, oleskella, elellä

   “Hän eli elämänsä viimeiset vuodet Sveitsissä.”

3. to live

   saada ravintonsa, elantonsa jostakin

   “Hän elää kasvisruoalla.”

4. to live

   olla liikkeessä tai vauhdissa; muuttua, olla muutosaltis t. vakiintumaton

   “Sivusto alkoi elää vasta vuonna 2004.”

5. to change, be in flux

   kokea jossain mielessä merkittävää aikaa

   “elää uudestaan mennyt maailma”

6. to live on
7. to breathe